Darf ich vorstellen...

... Sir Clown. Unser einziger Faschingschmuck. 

Als ich ihn vor vielen Jahren in einer kleinen Boutique in Puerto de la Cruz traf, verliebte ich mich in ihn sofort. Alle seine Freunde nahm ich auch mit: kleine Fingerpüppchen aus Pappmaché. Die zeige ich mal, wenn sie wieder aus dem Bösen Schwarzen Loch Bei Uns auftauchen... 

Damals hieß er noch Senor - ich habe leider keine Möglichkeit, es richtig zu schreiben, auf Spanisch - aber ich habe ihn vor zwei Jahren in den Adelstand gehöben, als er schon 20 Jahre mich begleitet hat. Meine Kids haben mit ihn nur zusammen mit mir spielen dürfen, damit er nicht zerbricht. Trotzdem haben sie es einmal getan... und *zak* war die Nase ab. Sie habe sie aber so gut sie konnten selber aufgeklebt... Ich konnte auch nicht böse sein. 

Und da freut er mich jeden Tag, neben der Kaffeemaschine. 

Einen schönen Sonntag noch euch allen!

♥

May I introduce you to Sir Clown? The only decoration we have for the carnaval time.

It was love at first sight, as I first met him, many years ago in a tiny boutique in Puerto de la Cruz.  All his little friends came along: tiny finger puppets made of paper maché. I'll show the othera, as soon as they reappear - at the moment they seem to be hiding in that big bad black hole somewhere here...  

At that time he was called Senor - unfortunately I can't write it the right way in spanish. Two years ago - he had been living 20 yaers with us - he got the title SIR.  My kids have always been allowed to play with him ONLY together with me, because those puppets are pretty fragile. Once they could not resist - and  *zack* he fell down, and broke his nose. The girls tried their best and clued the nose back in its best - the best they could ;-) I could not be mad at them!

There he's sitting, besides our coffee machine - making me smile every day.

Have a happy end of your weekend!

♥

Saanko esitellä... Sir Clown! 

Se oli todellakin rakkautta ensi silmäyksellä, kun tapasin hänet pienessä putiikissa Puerto de la Cruzissa, monta monta vuotta sitten. Hänen ystävänsä tulivat mukaan: monta pientä sorminukkea paperimassasta. Pikkukaverit näytän joskus, kunhan ne tulevat esille mustasta aukosta, johon ovat piiloutuneet... 

Silloin hänen nimensä oli vielä Senor - valitettavasti näppäimistölläni en voi kirjoittaa sitä espanjalaisella n:llä. Kaksi vuotta, 20v. yhteiselon jälkeen, sitten aateloin hänet, ja nyt hän on  SIR.  Lapseni eivät ole koskaan saaneet yksin leikkiä hänen kanssaan. Mutta kerran he kuitenkaan eivät voineet vastustaa kiusausta, ja   *zack*hän putosi ja nenä meni poikki. Tytöt yrittivät liimata nenän parhaansa mukaan ;-) enkä voinut olla heille vihainen...

Siinä hän sitten istua nököttää, ainoa karnevaalikoristeemme, kahvikoneen vieressä - ja ilostuttaa meitä joka päivä! Iloista viikonlopunloppua myös teille!

♥